Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologeille on kehitetty testi- ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse enemmän esimerkiksi tarkkaavuuden vai hahmottamisen haasteista. Arjen toimintojen perusteella tällaista päättelyä on vaikeaa tehdä, joten tilanteen arvioimiseksi kannattaa turvautua neuropsykologin tekemiin tutkimuksiin.
Avainsana: tunnistaminen
Hahmotusvaikeus vai toiminnanohjauksen pulmat
Neuropsykologi Liisa Klenberg kertoo, mitä toiminnanohjauksen pulmat ovat ja miten eri haasteet voivat päällekkäistyä. Hän antaa kelloon/aikaan liittyvän esimerkin siitä, miten hahmottamisen ja toiminnanohjauksen pulmat voi erottaa toisistaan.
Hahmotusvaikeus vai näön ongelmat
Näönkäytön asiantuntija Marja Lehmuskoski kertoo tapausesimerkin siitä, miten oppilas pystyy tunnistamaan esineitä matalakontrastisista kuvista suurennuslaitetta käyttämällä.
Minkä ikäisenä hahmotushäiriöt voidaan tunnistaa
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että objektin tunnistamiseen liittyvät vaikeudet voidaan todeta jo 1-2 ikävuoden paikkeilla. Tunnistamisen pulmat saattavat paljastua vasta 3-4 vuoden iässä, mikäli ne ovat lievempiä ja osana jotain muuta ongelmakokonaisuutta. Korkeampiin hahmottamisen taitoihin liittyvät vaikeudet voidaan todeta luotettavasti noin 7-10-vuotiaalta lapselta.
Voiko hahmotushäiriö jäädä huomaamatta
Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan hahmotushäiriö voi jäädä tunnistamatta, koska kehitykselliset hahmotusvaikeudet eivät ole niin selvärajaisia, kuin esimerkiksi onnettomuudesta aiheutuneen aivovamman seurauksena tulleet pulmat. Hahmottamisen vaikeuksien rinnalla saattaa usein olla muitakin haasteita, kuten ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta, joita voidaan käyttää ongelmien selittämiseen ymmärtämättä hahmotushäiriön osuutta asiaan.
Miksi hahmotushäiriöitä on vaikea tunnistaa
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmotushäiriöitä parhaiten erottelevat tehtävät sisältävät korkean tason visuospatiaalista päättelyä. Hahmotushäiriöiden tunnistaminen on hankalaa, sillä tehtävien vaikeutuessa lisääntyvät vaatimukset myös toiminnanohjaukselle, keskittymiskyvylle ja mielessä pitämiselle.
Tunnistavatko neuropsykologit hahmotushäiriöt
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologien tutkimusvälineillä hahmotushäiriöt on kohtalaisen helppo havaita, mikäli tutkimukset on tehty riittävän laaja-alaisesti ja hyvin. Yhtenäisen kriteeristön puuttumisen takia oirekuvaltaan samanlaisten henkilöiden pulmia saatetaan kuitenkin kuvata hahmotushäiriöiksi, ei-kielellisen oppimisen pulmiksi tai visuospatiaalisiksi vaikeuksiksi. Mikäli tutkimuksia ei ole tehty hyvin, saatetaan kuvata yksittäisiä oireita, kuten motoriikan ja toiminnanohjauksen vaikeuksia, eikä tulla miettineeksi, että niiden taustalla yhdistävänä tekijänä voivat olla hahmottamisen pulmat.
Miksi hahmotushäiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää
Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan lapsi ei motivoidu tekemään vaikeiksi kokemiaan asioita, minkä seurauksena hänelle ei kerry niiden oppimiseen tarvittavia toistoja. Aikuinen osaa tukea lasta näissä haasteellisissa tilanteissa paremmin, mikäli hän tiedostaa ja ymmärtää hahmottamisen vaikeuksien osuuden niihin. Tällöin lapsen ei tarvitse kohdata toistuvia epäonnistumisia eikä mahdollisia syytöksiä yrittämisen puutteesta, joten hän pääsee pienemmillä itsetunnon haavoilla.
Miten alle kouluikäisen lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee
Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan tutkimuksien ja mahdollisten tukitoimien tarve nousee ensimmäisenä esille lapsen vanhempien tai päivähoidon henkilökunnan tekemien havaintojen pohjalta tai neuvolakäynneillä. Lapsen tutkimuksen ja tuen polku etenee kunnassa toimintaterapeutin tai alle kouluikäisten psykologin luokse, ja näiden tahojen rinnalle on saatavilla aluekohtaisia palveluita yksityisen, kunnan tai erikoissairaanhoidon tarjoamina.