Kokemusasiantuntija kertoo, miten kuvailee hahmottamisen haasteita sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole aikaisempaa tieto niistä. Hän kertoo myös siitä, miten ihmiset suhtautuvat hahmotushäiriöön.
© Hahku-hanke 2020
Kokemusasiantuntija kertoo, miten kuvailee hahmottamisen haasteita sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole aikaisempaa tieto niistä. Hän kertoo myös siitä, miten ihmiset suhtautuvat hahmotushäiriöön.
© Hahku-hanke 2020
Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamiseen liittyvät toiminnot voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen sen perusteella, kohdistuuko huomio yhteen asiaan/useamman asian väliseen suhteeseen vai onko tarkasteltava asia muuttumaton/muuttuuko se koko ajan. Hahmottaminen voidaan jakaa nämä kaksi ulottuvuutta yhdistämällä neljään ajattelutoimintoryhmään, jotka ovat löydä ja tunnista (yksi muuttumaton asia), muokkaa ja kokoa (yksi muuttuva asia), sijoita ja suhteuta (useamman asian välinen muuttumaton suhde) sekä liiku ja suunnista (useamman asian välinen muuttuva suhde). Kuntoutusta suunniteltaessa on olennaista miettiä, missä näistä osa-alueista ongelmat erityisesti ovat.
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmottamisen taitojen peruselementtien kehittyminen vaati aikaa: kyky tunnistaa objekteja kehittyy ensimmäisen ikävuoden aikana ja kyky käännellä sekä pyöritellä asioita mielikuvissa kehittyy vahvimmin vasta 7-8 ikävuoden paikkeilla. Kyky hahmottaa etäisyyksiä ja suuntia kehittyy liikkumisen lisääntymisen myötä ja kyky hyödyntää hahmottamisen taitoja ajattelussa, päättelyssä ja oman toiminnan ohjauksessa kehittyy iän karttuessa.
Kokemusasiantuntija Mari Hytönen kertoo haasteistaan hahmottaa ympäristöään, suunnistaa, käydä koulua, matkustaa junalla ja löytää oma polkunsa opiskelu- ja työelämässä. Hän kertoo myös saamansa tuen ja kannustuksen tärkeydestä.
Kokemusasiantuntija Aku-Pekka Pystynen kertoo haasteistaan suunnistaa rakennetuissa ympäristöissä, liikkua julkisilla kulkuvälineillä tai omalla autolla sekä löytää ja tunnistaa erilaisia tavaroita. Videoklipin lopussa hän kannustaa avoimuuteen hahmottamisen vaikeuksien suhteen, sillä asiasta kertominen helpottaa ja nopeuttaa arjessa toimimista.
Ammatillinen erityisopettaja Päivi Pietiläinen kertoo, että nuoren kanssa on tärkeää miettiä ja selvittää, millaisia kykyjä eri ammattialojen työt edellyttävät. Mikäli työ asettaa sellaisia vaatimuksia, joihin nuorta ei voi kuntouttaa, tulee hahmotusvaikeus esteeksi valmistua tai työllistyä. Esimerkiksi kaupan ala voi sopia hahmotushäiriöiselle hyvin, mutta logistiikka-alalla vastaan tulee monia haasteita. Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että opiskeluun liittyvät haasteet voivat tulla esille esimerkiksi terveydenhuollon opintoihin sisältyvissä lääkelaskuissa, rakennuspuolella mittaamisessa ja rakenteiden hahmottamisessa sekä kuljetusalalla peilien avulla peruuttamisessa.
Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kannustaa harjoittelemaan liikkumista vieraissa ympäristöissä, kuten isoissa tavarataloissa tai museoissa, joissa se on turvallista. On tärkeää löytää itselleen sopivia strategioita, joiden avulla erilaisissa suunnistamista ja tilan hahmottamista vaativissa tilanteissa voi oppia selviytymään.
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että käytännössä lähes kaikilla hahmotusvaikeuksisilla on haasteita tilan hahmottamisessa. Tilan hahmottamisen vaikeudet voivat olla lieviä tai jopa itsenäistä elämistä rajoittavia. Hahmotusvaikeuden tunnistamista hankaloittaa se, että haasteet voivat ilmetä eri ihmisillä eri tavoin riippuen siitä, liikutaanko melko tutussa / vieraassa ympäristössä, ulko- / sisätiloissa tai rakennetussa ympäristössä / luonnossa.