Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamisen taidoiksi kutsutaan niitä ajattelutaitoja, jotka liittyvät kolmiulotteisessa todellisuudessa elämiseen. Havaitsemisen lisäksi hahmottamisessa on kyse mielikuvien luomisesta. Mikäli hahmottamisen taidot ja hahmottamiseen liittyvät ajattelutaidot ovat niin puutteellisia, että ne haittaavat arjessa toimimista, kouluttautumista tai työn tekemistä, ruvetaan puhumaan hahmottamisen häiriöistä tai vaikeuksista. Hahmotushäiriöissä ei ole kyse aistitoiminnan häiriöistä, vaan kysymys on nimenomaan vaikeuksista käsitellä ja muokata informaatiota mielessä sekä luoda mielikuvia. Räsänen kuvaa hahmottamisen vaikeuksia puhumalla puuttuvista ja putoilevista ajatuksen palikoista, joiden takia ajatusta ei saa rakennettua valmiiksi. Tämä näkyy esimerkiksi suunnistamisen haasteina.
Avainsana: oppiminen
Miten hahmottamisen vaikeudet näkyvät alkuopetuksen matematiikassa
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että matematiikassa suunnat ja ulottuvuudet ovat sisällöllisesti merkityksellisiä. Lukujärjestelmä perustuu paikka-arvoihin ja paikka tarkoittaa lukujen sijaintia suhteessa toisiinsa. Hahmottamisen vaikeudet voivat aiheuttaa ongelmia käsitellä mielessä asioiden sijainteja ja suhteita toisiinsa, jolloin on vaikeampaa oppia ajattelemaan luvuilla sekä hahmottamaan lukujen suhteita ja suuruusluokkia. Oppimisesta tulee pintaoppimista, ja numerot ovat vain sanoja ilman sisältöä.
Miksi hahmotushäiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää
Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan lapsi ei motivoidu tekemään vaikeiksi kokemiaan asioita, minkä seurauksena hänelle ei kerry niiden oppimiseen tarvittavia toistoja. Aikuinen osaa tukea lasta näissä haasteellisissa tilanteissa paremmin, mikäli hän tiedostaa ja ymmärtää hahmottamisen vaikeuksien osuuden niihin. Tällöin lapsen ei tarvitse kohdata toistuvia epäonnistumisia eikä mahdollisia syytöksiä yrittämisen puutteesta, joten hän pääsee pienemmillä itsetunnon haavoilla.
Hahmotusvaikeudet esikouluiässä
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että esikouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille ajallisuuden hahmottamisen haasteina sekä lukujonojen, tilakäsitteiden, suuntien ja pukemisen oppimisen vaikeutena. Hahmotusvaikeudet voivat näyttäytyä kömpelyytenä hienomotorisissa tehtävissä, pallopelien välttelynä tai toiminnanohjauksen vaikeuksina.
Hahmotusvaikeudet alakoulussa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.
Hahmotusvaikeudet yläkoulussa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.
Mistä apuvälineistä hahmotushäiriöinen henkilö voi hyötyä
Erityisopettaja ja apuvälineasiantuntija Pauli Sarsama kertoo, että hahmotushäiriöinen oppilas hyötyy matematiikan opiskelussa murtokakuista ja tasoon avattavista kappaleista. Mikäli kirjoittaminen tuottaa haasteita, voi tietokoneella tai tabletilla tuottaa tekstiä saneluominaisuutta hyödyntämällä.
Äidin näkökulma
Äiti kertoo, että hänen tyttärellään on laaja-alaisia hahmottamisen vaikeuksia, jotka kohdistuvat pääasiassa luetun ymmärtämiseen, isoista kokonaisuuksista tietojen löytämiseen sekä kertotaulun hallintaan. Hänen mukaansa tehtävien ja luettavien kokonaisuuksien pieniin palasiin pilkkominen, tekstistä jo luetun osan peittäminen, ylimääräisten ärsykkeiden poistaminen, värikalvojen avulla tekstin neutralisoiminen sekä kertotaulun käyttäminen ovat asioita, jotka helpottavat opiskelua. Hahmotushäiriön huomioimisen haasteet ovat näkyneet koulussa muun muassa siten, että tyttö on joutunut tekemään kokeita uudestaan, kun hänelle ei ole ensimmäisellä kerralla annettu muokattua koetta eikä omaa tilaa kokeen tekemiseen.