Kokemusasiantuntija kuvailee kokemuksiaan erilaisista sähköisistä alustoista, joita hän on käyttänyt korkeakouluopintojensa aikana. Hän kertoo myös strategioistaan, joiden avulla pyrkii löytämään etsimänsä asiat ja kohteet esimerkiksi Moodlesta.
© Hahku-hanke 2020
Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtolan mukaan spatiaaliseksi ahdistuneisuudeksi kutsutaan pelkoa, joka liittyy hahmottamista vaativiin tilanteisiin. Se voi ilmetä kehollisina jännitysoireina, kuten hikoiluna, käsien tärisemisenä tai sydämen hakkaamisena. Spatiaaliseen ahdistuneisuuteen voi liittyä myös epäonnistumisen ja tilanteen hallinnan menettämisen pelkoa sekä häpeän tunnetta ja tarvetta peitellä vaikeuksia muilta ihmisiltä. Yksilö alkaa todennäköisesti vältellä ahdistavia tilanteita, minkä seurauksena tilanteissa tarvittavat taidot eivät pääse kehittymään, ja ahdistus lisääntyy. Välttely voi pahimmillaan johtaa elämänpiirin kapeutumiseen.
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.
Ammatillinen erityisopettaja Päivi Pietiläinen kertoo, että toisella asteella annettavan tuen laatu ja määrä riippuvat siitä, miten hankalia oppilaan hahmotuspulmat arjessa ovat. Ajan hahmottamista voidaan helpottaa esimerkiksi kännykkää tai paperille tehtyjä aikatauluja käyttämällä.
Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kertoo, että läheisen kanssa on tärkeää keskustella hahmottamisen pulmista ja etsiä kompensaatiokeinoja haasteista selviämiseen. On hyvä miettiä, miten läheisen arjessa selviytymistä pystyy tukemaan kaikista parhaiten, mutta on kuitenkin vältettävä tekemästä asioita liikaa hänen puolestaan.
Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kehottaa avustajaa/ohjaajaa keskustelemaan avustettavan kanssa hahmottamisen haasteista ja sopimaan pelisäännöistä. Avustaja voi auttaa käytännön toimintakyvyn kannalta oleellisten reittien harjoittelussa ja maamerkkien mieleen painamisessa, mutta avustettavan tulee itse pyrkiä suunnistamaan niin paljon kuin mahdollista.
Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan haasteena on löytää kännyköihin saatavilla olevista paikannus- ja suunnistusohjelmista juuri kyseiselle henkilölle hahmottamisen kannalta parhaiten soveltuva vaihtoehto. Sokeille ihmisille alun perin suunniteltu BlindSquare-sovellus sopii myös näkeville, sillä se kertoo puheen välityksellä, missä henkilö itse on, sekä missä suunnassa ja millä etäisyydellä kohde on. Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen muistuttaa, että oman toimintakyvyn kehittymisen kannalta on tärkeää olla ulkoistamatta kaikkea suuntimista laitteille.
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmottamisen haasteet tulevat pienemmillä lapsilla esille arjessa, kun opetellaan solmimaan kengännauhoja, napittamaan paitaa ja toimimaan entistä itsenäisemmin asioiden hahmottamista hyödyntäen. Päiväkodissa haasteita tuovat muun muassa lapsijoukon liikkeiden hahmottaminen ja saksien käyttäminen askartelutilanteissa. Koulussa vaikeuksia voivat tuottaa esimerkiksi lukujärjestelmän ymmärtäminen, kirjoittaminen ja piirtäminen. Ammatillisen erityisopettajan Päivi Pietiläisen mukaan hahmottamisen haasteet eivät tule kuntoutuksen ja haasteiden kompensoimisen takia myöhemmin niin selkeästi esille kuin pienenä lapsena, mutta opiskelujen ja työelämän lisääntyvien vaatimusten myötä ne voivat näyttäytyä eri tavalla.
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että toisella asteella haasteita opiskeluun voivat tuoda tuen puute, väärän alan valitseminen, motivaatio- ja sosiaalisten suhteiden ongelmat sekä puutteelliset perustaidot matematiikassa. Tässä ikävaiheessa vaikeuksia voi ilmetä myös ajokortin ajamiseen, armeijaan menoon sekä itsenäistymiseen liittyen.
