Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmottamisen taitojen peruselementtien kehittyminen vaati aikaa: kyky tunnistaa objekteja kehittyy ensimmäisen ikävuoden aikana ja kyky käännellä sekä pyöritellä asioita mielikuvissa kehittyy vahvimmin vasta 7-8 ikävuoden paikkeilla. Kyky hahmottaa etäisyyksiä ja suuntia kehittyy liikkumisen lisääntymisen myötä ja kyky hyödyntää hahmottamisen taitoja ajattelussa, päättelyssä ja oman toiminnan ohjauksessa kehittyy iän karttuessa.
Avainsana: liikkuminen
Miten hahmotushäiriöt näkyvät liikkumisessa ja arjessa
Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan vaikeuksia saattavat aiheuttaa tasoerojen, syvyyden, etäisyyden sekä liikkuvan tai paikallaan olevan kohteen hahmottaminen. Liikkuessaan hahmotushäiriöinen oppilas saattaa eksyä tutullakin reitillä, kulkea umpimähkään, arpoa ja seurailla muita. Monesti kartat inhottavat ja saavat vaan enemmän hämilleen. Kaupassa hahmotushäiriöt voivat näyttäytyä esimerkiksi tietyn tavaran löytämisen tai seteleiden lompakkoon taittelemisen haasteina. Koulussa voi olla vaikeuksia löytää oma naulakko tai istumapaikka, tavaroita pulpetilta tai repusta, tai siirtyä luokasta toiseen.
Hahmotusvaikeudet alakoulussa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.
Hahmotusvaikeudet yläkoulussa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.
Miten oman lapsen suunnistustaitojen kehittymistä voi tukea
Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kertoo, että lapsella saattaa olla hahmotusvaikeuksien takia haasteita oppia suuntia, minkä takia on tärkeää harjoitella strategioita reittien muistamiseen: esimerkiksi automatkalla lasta voidaan kehottaa painamaan mieleensä keskeisimpiä maamerkkejä. Hahmotustaitojen harjoittelu on hyvä ottaa osaksi jokapäiväistä elämää ja huolehtia samalla kuitenkin siitä, ettei lapsi joudu liian haastavien tilanteiden takia kohtaamaan toistuvia pettymyksiä.
Miten auttaa hahmotusvaikeuksista läheistä
Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kertoo, että läheisen kanssa on tärkeää keskustella hahmottamisen pulmista ja etsiä kompensaatiokeinoja haasteista selviämiseen. On hyvä miettiä, miten läheisen arjessa selviytymistä pystyy tukemaan kaikista parhaiten, mutta on kuitenkin vältettävä tekemästä asioita liikaa hänen puolestaan.
Miten ammattilainen voi olla avuksi hahmotushäiriöiselle
Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kehottaa avustajaa/ohjaajaa keskustelemaan avustettavan kanssa hahmottamisen haasteista ja sopimaan pelisäännöistä. Avustaja voi auttaa käytännön toimintakyvyn kannalta oleellisten reittien harjoittelussa ja maamerkkien mieleen painamisessa, mutta avustettavan tulee itse pyrkiä suunnistamaan niin paljon kuin mahdollista.
Miten teknisiä laitteita voi käyttää liikkumisen tukena
Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan haasteena on löytää kännyköihin saatavilla olevista paikannus- ja suunnistusohjelmista juuri kyseiselle henkilölle hahmottamisen kannalta parhaiten soveltuva vaihtoehto. Sokeille ihmisille alun perin suunniteltu BlindSquare-sovellus sopii myös näkeville, sillä se kertoo puheen välityksellä, missä henkilö itse on, sekä missä suunnassa ja millä etäisyydellä kohde on. Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen muistuttaa, että oman toimintakyvyn kehittymisen kannalta on tärkeää olla ulkoistamatta kaikkea suuntimista laitteille.
Millaisista kartoista hahmotushäiriöinen oppilas voi hyötyä
Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan monet hahmotusvaikeuksiset oppilaat sanovat, etteivät ymmärrä kartoista mitään. Tällaisten oppilaiden voi olla helpompaa hahmottaa tavallista karttaa, mikäli he ovat ensin saaneet tutkia käsillään kohokarttaa. Selkokartoista on jätetty hahmottamisen helpottamiseksi pois kaikki ylimääräinen informaatio, ja tietyn oppilaan tarpeisiin räätälöidyt versiot voivat pelkistetyimmillään olla tekstittömiä ja sisältää ainoastaan kuljettavan reitin.