Hahkun tiedepaloissa on ollut pieni toimintakatkos kirjoittajan Etelä-Amerikan matkan vuoksi. Latinalaisessa Amerikassa kiehuu. Osa tiedepalojen seuraajistakin on varmaan lukenut myös suomalaisessa lehdistössä tuoreita uutisia erilaisista yhteiskunnallisista levottomuuksista useissa latinalaisissa maissa. Näiden levottomuuksien taustalla on pääasiallisesti köyhyys ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo. Siksipä otammekin tämän päivän tiedepalasen kohteeksi uuden tutkimuksen, jossa tarkasteltiin köyhyyden yhtä, mutta varsin vähän huomioitua ulottuvuutta, asumisen ahtautta ja sen yhteyksiä koulumenestykseen.
Suomessa huono-osaisuuden indikaattoreina käytetään yleensä toimentulotukeen turvautumista sekä mielenterveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä. Tässä uudessa tutkimuksessaan Contreras kumppaneineen (2019) tarkasteli erilaista huono-osaisuuden indikaattoria ja sen yhteyttä lasten koulumenestykseen: kodin ahtautta. Kodin ahtauden kriteerinä käytettiin yli 2,5 henkeä huonetta kohden. Tällaisia koteja oli tutkimuksen eri maissa vaihtelevia määriä, Brasilian 8 prosentista aina Nicaraguan 55 prosenttiin.
Kodin ahtauden yhteyttä luku- ja laskutaitoihin tarkasteltiin latinalaisen Amerikan vuoden 2006 laajasta kuudensien luokkien luku- ja laskutaitojen osaamisen arvioinnin aineistosta. Aineistossa oli mukana 16 maata (Argentina, Brazil, Chile, Colombia, Costa Rica, Cuba, The Dominican Republic, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Mexico, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Uruguay).
Kodin ahtaus oli vahvasti yhteydessä sekä luku- että laskutaitoihin. Merkittävää oli, että sen vaikutuksen suuruus oli lähes samaa luokkaa kuin äidin koulutuksella, joka on aiemmissa tutkimuksissa todettu yhdeksi vahvimmista lasten koulumenestystä ennustavista tekijöistä.
Tiukentamalla ahtauskriteeriä ylös- tai alaspäin oli vaikutusta tuloksiin. Kun kriteeri oli 3,5 henkeä/huone, niin efekti oli vielä suurempi ja kriteeriä löysennettäessä ahtauden vaikutus näytti lievenevän.
Suomessakin on todettu, että lapsuuden aikainen köyhyys on yhteydessä lapsen myöhempään huono-osaisuuteen. Tästä kertoo myös tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) tehty tutkimus (Ristikari ym. 2018). Tutkimuksen mukaan hyväkään koulumenestys ei täysin suojaa tältä yhteydeltä. ”Ei ole ratkaisu, että luotamme koulun tasoittavan lasten erilaiset perhelähtökohdat. Meidän on tuettava lapsiperheitä ja erityisesti ehkäistävä lapsiperheköyhyyttä, jotta kaikilla nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet kiinnittyä yhteiskuntaan ”, totesi THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari tutkimuksensa tiedotteessa.
Riippumatta näkökulmista, mantereista tai tutkimusten asetelmista, köyhyys näyttäytyy isona ongelmana ja riskitekijänä hyvin(pahoin)voinnille. OECD onkin nostanut taloudellisen epätasa-arvon yhdeksi isommista yhteiskunnallisista haasteista maailmassa.
Viitteet
Contreras, D., Delgadillo, J., & Riveros, G. (2019). Is home overcrowding a significant factor in children’s academic performance? Evidence from Latin America. International Journal of Educational Development, 67, 1-17.
Ristikari, T., Merikukka, M., Savinetti, N., Malloy, E. (2018). Path modelling of children’s life outcomes: The 1987 Finnish Birth Cohort. Journal of Public Health.
