Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kertoo, että lapsella saattaa olla hahmotusvaikeuksien takia haasteita oppia suuntia, minkä takia on tärkeää harjoitella strategioita reittien muistamiseen: esimerkiksi automatkalla lasta voidaan kehottaa painamaan mieleensä keskeisimpiä maamerkkejä. Hahmotustaitojen harjoittelu on hyvä ottaa osaksi jokapäiväistä elämää ja huolehtia samalla kuitenkin siitä, ettei lapsi joudu liian haastavien tilanteiden takia kohtaamaan toistuvia pettymyksiä.
Avainsana: lapsuus
Miten auttaa hahmotusvaikeuksista läheistä
Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kertoo, että läheisen kanssa on tärkeää keskustella hahmottamisen pulmista ja etsiä kompensaatiokeinoja haasteista selviämiseen. On hyvä miettiä, miten läheisen arjessa selviytymistä pystyy tukemaan kaikista parhaiten, mutta on kuitenkin vältettävä tekemästä asioita liikaa hänen puolestaan.
Miten ammattilainen voi olla avuksi hahmotushäiriöiselle
Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kehottaa avustajaa/ohjaajaa keskustelemaan avustettavan kanssa hahmottamisen haasteista ja sopimaan pelisäännöistä. Avustaja voi auttaa käytännön toimintakyvyn kannalta oleellisten reittien harjoittelussa ja maamerkkien mieleen painamisessa, mutta avustettavan tulee itse pyrkiä suunnistamaan niin paljon kuin mahdollista.
Miten teknisiä laitteita voi käyttää liikkumisen tukena
Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan haasteena on löytää kännyköihin saatavilla olevista paikannus- ja suunnistusohjelmista juuri kyseiselle henkilölle hahmottamisen kannalta parhaiten soveltuva vaihtoehto. Sokeille ihmisille alun perin suunniteltu BlindSquare-sovellus sopii myös näkeville, sillä se kertoo puheen välityksellä, missä henkilö itse on, sekä missä suunnassa ja millä etäisyydellä kohde on. Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen muistuttaa, että oman toimintakyvyn kehittymisen kannalta on tärkeää olla ulkoistamatta kaikkea suuntimista laitteille.
Millaisista kartoista hahmotushäiriöinen oppilas voi hyötyä
Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan monet hahmotusvaikeuksiset oppilaat sanovat, etteivät ymmärrä kartoista mitään. Tällaisten oppilaiden voi olla helpompaa hahmottaa tavallista karttaa, mikäli he ovat ensin saaneet tutkia käsillään kohokarttaa. Selkokartoista on jätetty hahmottamisen helpottamiseksi pois kaikki ylimääräinen informaatio, ja tietyn oppilaan tarpeisiin räätälöidyt versiot voivat pelkistetyimmillään olla tekstittömiä ja sisältää ainoastaan kuljettavan reitin.
Millaista on ollut elää hahmotushäiriön kanssa 2
Kokemusasiantuntija Anniina Ala-Soini kertoo haasteistaan koulussa, työelämässä, liikkumisessa, kädentaitoja vaativissa tilanteissa sekä teknisten laitteiden käyttämisessä. Lisäksi hän antaa esimerkkejä siitä, kuinka on oppinut pärjäämään hahmottamisvaikeuksiensa kanssa arjessa. Ala-Soini rohkaisee lapsia ja nuoria kertomalla, että aikuisena on helpompaa elää hahmotushäiriön kanssa, koska voi itse tehdä valintoja, eikä vertailua enää ole. Hän kaipaa lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä aikuisilta suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä sen asian suhteen, että ihmiset oppivat eri tavalla.
Äidin näkökulma
Äiti kertoo, että hänen tyttärellään on laaja-alaisia hahmottamisen vaikeuksia, jotka kohdistuvat pääasiassa luetun ymmärtämiseen, isoista kokonaisuuksista tietojen löytämiseen sekä kertotaulun hallintaan. Hänen mukaansa tehtävien ja luettavien kokonaisuuksien pieniin palasiin pilkkominen, tekstistä jo luetun osan peittäminen, ylimääräisten ärsykkeiden poistaminen, värikalvojen avulla tekstin neutralisoiminen sekä kertotaulun käyttäminen ovat asioita, jotka helpottavat opiskelua. Hahmotushäiriön huomioimisen haasteet ovat näkyneet koulussa muun muassa siten, että tyttö on joutunut tekemään kokeita uudestaan, kun hänelle ei ole ensimmäisellä kerralla annettu muokattua koetta eikä omaa tilaa kokeen tekemiseen.
Mitä vanhemman kannattaa tehdä huolen herätessä
Psykologi Nina Kultti-Lavikainen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen tapauksessa asiasta kannattaa keskustella päivähoitopaikan henkilökunnan kanssa ja ottaa sen jälkeen yhteyttä lastenneuvolaan. Kouluikäisen lapsen kohdalla tilannetta ja tarkemman arvioinnin tarvetta kannattaa pohtia yhdessä opettajan kanssa.Vanhempien ja päivähoidon/koulun henkilökunnan on tärkeää saada tietoa lapsen hahmottamisen pulmista, jotta he osaavat antaa lapselle tukea ja käydä vastaan tulevia haasteellisia tilanteita yhdessä lapsen kanssa läpi.
Ovatko hahmottamisen haasteet erilaisia eri-ikäisillä
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmottamisen haasteet tulevat pienemmillä lapsilla esille arjessa, kun opetellaan solmimaan kengännauhoja, napittamaan paitaa ja toimimaan entistä itsenäisemmin asioiden hahmottamista hyödyntäen. Päiväkodissa haasteita tuovat muun muassa lapsijoukon liikkeiden hahmottaminen ja saksien käyttäminen askartelutilanteissa. Koulussa vaikeuksia voivat tuottaa esimerkiksi lukujärjestelmän ymmärtäminen, kirjoittaminen ja piirtäminen. Ammatillisen erityisopettajan Päivi Pietiläisen mukaan hahmottamisen haasteet eivät tule kuntoutuksen ja haasteiden kompensoimisen takia myöhemmin niin selkeästi esille kuin pienenä lapsena, mutta opiskelujen ja työelämän lisääntyvien vaatimusten myötä ne voivat näyttäytyä eri tavalla.