Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan lapsi ei motivoidu tekemään vaikeiksi kokemiaan asioita, minkä seurauksena hänelle ei kerry niiden oppimiseen tarvittavia toistoja. Aikuinen osaa tukea lasta näissä haasteellisissa tilanteissa paremmin, mikäli hän tiedostaa ja ymmärtää hahmottamisen vaikeuksien osuuden niihin. Tällöin lapsen ei tarvitse kohdata toistuvia epäonnistumisia eikä mahdollisia syytöksiä yrittämisen puutteesta, joten hän pääsee pienemmillä itsetunnon haavoilla.
Avainsana: itsetunto
Miten spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä voi tukea
Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtola kertoo, että spatiaalista ahdistuneisuutta kokevaa henkilöä voi auttaa käsittelemään negatiivisia tunteita muun muassa keskustelemalla ja tietoa antamalla, rentoutusharjoitusten avulla tai itsesäätely- ja ongelmanratkaisutaitoja opettamalla. Spatiaalista ahdistusta voi vähentää myös ympäristöä kehittämällä ja koulun käytänteitä miettimällä: lapselle voidaan tarjota mahdollisuuksia hahmotustaitojen kehittämiseen arjessa ja koulussa voidaan hyödyntää hahmotustaitojen kehittymistä tukevia opetusmenetelmiä. Koulun ja kodin välisen yhteistyön lisäksi on tärkeää rohkaista lasta harjoittelemaan sellaisia asioita, jotka häntä ahdistavat ja joita hän pyrkii välttelemään.
Tuen merkitys ja vertaistuki
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylösen mukaan monet hahmotusvaikeuksiset ovat aikuisten tietämättömyyden takia jääneet koulupolullaan ilman tukea ja saaneet kommentteja yrittämisen puutteesta tai osaamattomuudesta. Tästä on voinut seurata viallisuuden ja poikkeavuuden kokemuksia, joiden hälventämiseksi tuen ja vertaistuen saamisella on suuri merkitys. Hahkun tietopalvelusta löytyy tietoa siitä, miten muiden hahmotusvaikeudet näyttäytyvät, ja erilaisten järjestöjen kautta voi tiedustella mahdollisuuksista päästä jakamaan kokemuksiaan ja ajatuksiaan vertaistukiryhmissä. Myös internetin keskustelupalstoilta löytyy jonkin verran kokemuksia aiheesta.
Miten selviytyä arjessa eksymistaipumuksesta huolimatta
Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kannustaa harjoittelemaan liikkumista vieraissa ympäristöissä, kuten isoissa tavarataloissa tai museoissa, joissa se on turvallista. On tärkeää löytää itselleen sopivia strategioita, joiden avulla erilaisissa suunnistamista ja tilan hahmottamista vaativissa tilanteissa voi oppia selviytymään.