Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.
Avainsana: ilmeneminen
Hahmotusvaikeudet yläkoulussa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.
Millaista on ollut elää hahmotushäiriön kanssa
Kokemusasiantuntija Mari Hytönen kertoo haasteistaan hahmottaa ympäristöään, suunnistaa, käydä koulua, matkustaa junalla ja löytää oma polkunsa opiskelu- ja työelämässä. Hän kertoo myös saamansa tuen ja kannustuksen tärkeydestä.
Millaista on ollut elää hahmotushäiriön kanssa 2
Kokemusasiantuntija Anniina Ala-Soini kertoo haasteistaan koulussa, työelämässä, liikkumisessa, kädentaitoja vaativissa tilanteissa sekä teknisten laitteiden käyttämisessä. Lisäksi hän antaa esimerkkejä siitä, kuinka on oppinut pärjäämään hahmottamisvaikeuksiensa kanssa arjessa. Ala-Soini rohkaisee lapsia ja nuoria kertomalla, että aikuisena on helpompaa elää hahmotushäiriön kanssa, koska voi itse tehdä valintoja, eikä vertailua enää ole. Hän kaipaa lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä aikuisilta suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä sen asian suhteen, että ihmiset oppivat eri tavalla.
Hahmottamisen haasteet ja selviytymiskeinot aikuisena
Kokemusasiantuntija Aku-Pekka Pystynen kertoo haasteistaan suunnistaa rakennetuissa ympäristöissä, liikkua julkisilla kulkuvälineillä tai omalla autolla sekä löytää ja tunnistaa erilaisia tavaroita. Videoklipin lopussa hän kannustaa avoimuuteen hahmottamisen vaikeuksien suhteen, sillä asiasta kertominen helpottaa ja nopeuttaa arjessa toimimista.
Hahmottamisen haasteet ja selviytymiskeinot aikuisena 2
Kokemusasiantuntija Tuula Mattila kertoo haasteistaan hahmottaa valmiita karttoja, matematiikkaa, liikkeitä ryhmäliikunnassa sekä palikkarakennelmien ohjeistuksia. Hän on oppinut kompensoimaan hahmottamisen puutteitaan hyödyntämällä hyvää visuaalista muistiaan, piirtämällä karttoja sekä muokkaamalla isoja kokonaisuuksia ymmärrettävämpään muotoon joko piirtäen tai pilkkoen.
Millaista on ollut elää hahmotushäiriön kanssa 3
Kokemusasiantuntija kertoo haasteistaan matematiikassa, kuvaamataidossa ja liikunnassa sekä kuvien ja karttojen hahmottamisessa. Hänen mukaansa tuen saamista koulussa hankaloittaa se, että opettajille on vaikea selittää ymmärrettävästi, mistä hahmottamisen vaikeuksissa omalla kohdalla on kyse. Kokemusasiantuntija on sitä mieltä, että hahmotushäiriöstä kannattaa kertoa opettajille mutta ei välttämättä koulukavereille, sillä siitä saattaa seurata ennakkoluuloja ja porukoiden ulkopuolelle jäämistä. Hän toivoo, etteivät opettajat vähättelisi hahmotusongelmaa tai tekisi siitä myöskään liian isoa numeroa. Mikäli opettaja osoittaa aitoa mielenkiintoa ja välittämistä oppilasta kohtaan, on oppilaan helpompi olla avoin ja kertoa haasteistaan.
Äidin näkökulma
Äiti kertoo, että hänen tyttärellään on laaja-alaisia hahmottamisen vaikeuksia, jotka kohdistuvat pääasiassa luetun ymmärtämiseen, isoista kokonaisuuksista tietojen löytämiseen sekä kertotaulun hallintaan. Hänen mukaansa tehtävien ja luettavien kokonaisuuksien pieniin palasiin pilkkominen, tekstistä jo luetun osan peittäminen, ylimääräisten ärsykkeiden poistaminen, värikalvojen avulla tekstin neutralisoiminen sekä kertotaulun käyttäminen ovat asioita, jotka helpottavat opiskelua. Hahmotushäiriön huomioimisen haasteet ovat näkyneet koulussa muun muassa siten, että tyttö on joutunut tekemään kokeita uudestaan, kun hänelle ei ole ensimmäisellä kerralla annettu muokattua koetta eikä omaa tilaa kokeen tekemiseen.
Ovatko hahmottamisen haasteet erilaisia eri-ikäisillä
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmottamisen haasteet tulevat pienemmillä lapsilla esille arjessa, kun opetellaan solmimaan kengännauhoja, napittamaan paitaa ja toimimaan entistä itsenäisemmin asioiden hahmottamista hyödyntäen. Päiväkodissa haasteita tuovat muun muassa lapsijoukon liikkeiden hahmottaminen ja saksien käyttäminen askartelutilanteissa. Koulussa vaikeuksia voivat tuottaa esimerkiksi lukujärjestelmän ymmärtäminen, kirjoittaminen ja piirtäminen. Ammatillisen erityisopettajan Päivi Pietiläisen mukaan hahmottamisen haasteet eivät tule kuntoutuksen ja haasteiden kompensoimisen takia myöhemmin niin selkeästi esille kuin pienenä lapsena, mutta opiskelujen ja työelämän lisääntyvien vaatimusten myötä ne voivat näyttäytyä eri tavalla.