Kokemusasiantuntija kertoo käyttävänsä mielikuvia erityisesti asioiden ennakoimiseen esimerkiksi reittien suunnittelussa. Lisäksi hän kuvailee mielikuvien muodostamiseen ja kasvojen tunnistamiseen liittyviä haasteita.
© Hahku-hanke 2020
Avainsana: arjen haasteet
Nettisivuilla toimiminen 2
Kokemusasiantuntija kertoo haasteistaan hahmottaa nettisivujen sisältöä. Lisäksi hän kuvailee strategioita, jotka helpottavat sivustoilla navigoimista sekä asioiden ja lomakkeiden löytämistä esimerkiksi verohallinnon sivuilta.
© Hahku-hanke 2020
Oppimisympäristöissä toimiminen
Kokemusasiantuntija kuvailee kokemuksiaan erilaisista sähköisistä alustoista, joita hän on käyttänyt korkeakouluopintojensa aikana. Hän kertoo myös strategioistaan, joiden avulla pyrkii löytämään etsimänsä asiat ja kohteet esimerkiksi Moodlesta.
© Hahku-hanke 2020
Nettisivuilla toimiminen
Kokemusasiantuntijan mukaan bussi- tai junalipun varaaminen sujuu netissä helposti, mutta tietyn lomakkeen hakeminen esimerkiksi Kelan sivuilta voi tuottaa vaikeuksia. Hän kertoo nopeuttavansa asian hoitamista siten, että soittaa virastoon tai googlettaa kaavakkeen nimen sana sanalta.
© Hahku-hanke 2020
Hahmotushäiriöstä kertominen
Kokemusasiantuntija kertoo, miten kuvailee hahmottamisen haasteita sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole aikaisempaa tieto niistä. Hän kertoo myös siitä, miten ihmiset suhtautuvat hahmotushäiriöön.
© Hahku-hanke 2020
Mitkä hahmottamisen eri osa-alueet ovat
Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamiseen liittyvät toiminnot voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen sen perusteella, kohdistuuko huomio yhteen asiaan/useamman asian väliseen suhteeseen vai onko tarkasteltava asia muuttumaton/muuttuuko se koko ajan. Hahmottaminen voidaan jakaa nämä kaksi ulottuvuutta yhdistämällä neljään ajattelutoimintoryhmään, jotka ovat löydä ja tunnista (yksi muuttumaton asia), muokkaa ja kokoa (yksi muuttuva asia), sijoita ja suhteuta (useamman asian välinen muuttumaton suhde) sekä liiku ja suunnista (useamman asian välinen muuttuva suhde). Kuntoutusta suunniteltaessa on olennaista miettiä, missä näistä osa-alueista ongelmat erityisesti ovat.
Mitä spatiaalinen ahdistuneisuus on
Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtolan mukaan spatiaaliseksi ahdistuneisuudeksi kutsutaan pelkoa, joka liittyy hahmottamista vaativiin tilanteisiin. Se voi ilmetä kehollisina jännitysoireina, kuten hikoiluna, käsien tärisemisenä tai sydämen hakkaamisena. Spatiaaliseen ahdistuneisuuteen voi liittyä myös epäonnistumisen ja tilanteen hallinnan menettämisen pelkoa sekä häpeän tunnetta ja tarvetta peitellä vaikeuksia muilta ihmisiltä. Yksilö alkaa todennäköisesti vältellä ahdistavia tilanteita, minkä seurauksena tilanteissa tarvittavat taidot eivät pääse kehittymään, ja ahdistus lisääntyy. Välttely voi pahimmillaan johtaa elämänpiirin kapeutumiseen.
Hahmotusvaikeus vai jokin muu pulma
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologeille on kehitetty testi- ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse enemmän esimerkiksi tarkkaavuuden vai hahmottamisen haasteista. Arjen toimintojen perusteella tällaista päättelyä on vaikeaa tehdä, joten tilanteen arvioimiseksi kannattaa turvautua neuropsykologin tekemiin tutkimuksiin.
Voiko hahmotushäiriö jäädä huomaamatta
Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan hahmotushäiriö voi jäädä tunnistamatta, koska kehitykselliset hahmotusvaikeudet eivät ole niin selvärajaisia, kuin esimerkiksi onnettomuudesta aiheutuneen aivovamman seurauksena tulleet pulmat. Hahmottamisen vaikeuksien rinnalla saattaa usein olla muitakin haasteita, kuten ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta, joita voidaan käyttää ongelmien selittämiseen ymmärtämättä hahmotushäiriön osuutta asiaan.