Kokemusasiantuntija kuvailee hahmotushäiriön herättämiä tuntemuksia ja ajatuksia. Podcastissa keskustellaan myös siitä, miten vaikeaa ihmisten on ymmärtää hahmotushäiriön mukanaan tuomien haasteiden laajuutta ja syvyyttä.
© Hahku-hanke 2020
Kokemusasiantuntija kuvailee hahmotushäiriön herättämiä tuntemuksia ja ajatuksia. Podcastissa keskustellaan myös siitä, miten vaikeaa ihmisten on ymmärtää hahmotushäiriön mukanaan tuomien haasteiden laajuutta ja syvyyttä.
© Hahku-hanke 2020
Kokemusasiantuntija kertoo käyttävänsä mielikuvia erityisesti asioiden ennakoimiseen esimerkiksi reittien suunnittelussa. Lisäksi hän kuvailee mielikuvien muodostamiseen ja kasvojen tunnistamiseen liittyviä haasteita.
© Hahku-hanke 2020
Kokemusasiantuntija kertoo haasteistaan hahmottaa nettisivujen sisältöä. Lisäksi hän kuvailee strategioita, jotka helpottavat sivustoilla navigoimista sekä asioiden ja lomakkeiden löytämistä esimerkiksi verohallinnon sivuilta.
© Hahku-hanke 2020
Kokemusasiantuntija kuvailee kokemuksiaan erilaisista sähköisistä alustoista, joita hän on käyttänyt korkeakouluopintojensa aikana. Hän kertoo myös strategioistaan, joiden avulla pyrkii löytämään etsimänsä asiat ja kohteet esimerkiksi Moodlesta.
© Hahku-hanke 2020
Kokemusasiantuntijan mukaan bussi- tai junalipun varaaminen sujuu netissä helposti, mutta tietyn lomakkeen hakeminen esimerkiksi Kelan sivuilta voi tuottaa vaikeuksia. Hän kertoo nopeuttavansa asian hoitamista siten, että soittaa virastoon tai googlettaa kaavakkeen nimen sana sanalta.
© Hahku-hanke 2020
Kokemusasiantuntija kertoo, miten kuvailee hahmottamisen haasteita sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole aikaisempaa tieto niistä. Hän kertoo myös siitä, miten ihmiset suhtautuvat hahmotushäiriöön.
© Hahku-hanke 2020
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että hahmotushäiriöiden taustalla ovat poikkeamat aivojen rakenteissa ja sitä kautta aivojen toiminnassa. Syynä voivat olla raskauden tai synnytyksen aikaiset komplikaatiot, perintötekijät, kromosomipoikkeamat tai aikuisena aiheutuneet aivovauriot.
Projektitutkija ja psykologi Anna Lehtolan mukaan spatiaaliseksi ahdistuneisuudeksi kutsutaan pelkoa, joka liittyy hahmottamista vaativiin tilanteisiin. Se voi ilmetä kehollisina jännitysoireina, kuten hikoiluna, käsien tärisemisenä tai sydämen hakkaamisena. Spatiaaliseen ahdistuneisuuteen voi liittyä myös epäonnistumisen ja tilanteen hallinnan menettämisen pelkoa sekä häpeän tunnetta ja tarvetta peitellä vaikeuksia muilta ihmisiltä. Yksilö alkaa todennäköisesti vältellä ahdistavia tilanteita, minkä seurauksena tilanteissa tarvittavat taidot eivät pääse kehittymään, ja ahdistus lisääntyy. Välttely voi pahimmillaan johtaa elämänpiirin kapeutumiseen.
Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan lähes joka oppiaineessa on sisältöjä, joissa hyödynnetään tilan hahmottamista, löytämistä, suunnistamista ja asioiden kokoamista ainakin mielikuvien tasolla, joten hyvä opetus itsessään on erittäin tehokasta kuntoutusta. Lisäksi voidaan hyödyntää ennen kaikkea neuropsykologien asiantuntemusta, sillä he pystyvät omien tutkimusvälineidensä avulla selvittämään haastealueet tarkemmin ja kohdentamaan harjoituksen niihin. Aikuiset saavat pääasiassa neurologista kuntoutusta, johon on tutkimusten jälkeen mahdollista saada lääkärin lähetteellä Kela-korvausta, mikäli vaikeudet hankaloittavat työllistymistä tai kouluttautumista ammattiin.