Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa, että kaikki pystyvät käyttämään ja ymmärtämään verkkopalvelua ja sen sisältöä. Digitaalisesti saavutettavan palvelun ulkonäköä käyttäjä pystyy mukauttamaan tarpeen mukaan ja sen toteutus on virheetöntä ja standardien mukaista. (Aluehallintovirasto 2022a.) Samalla tavalla kuin liikuntarajoitteisille rakennetaan liuska helpottamaan liikkumista tulee julkaisuista tehdä sellaisia, että kaikki pystyvät ymmärtämään niiden sisältöä (Selovuo 2019, 11).
Saatavilla olevista ohjeista ja suosituksista huolimatta monet verkon palvelut ovat vaikeita tai mahdottomia käytettäviä vammaisille (Harper & Chen 2011, 86). Esimerkiksi kehitysvammat sekä kuulemisen, näkemisen ja motoriset vaikeudet rajoittavat digitaalisessa maailmassa toimimista (Schmutz, Sonderegger & Sauer 2016, 611). Sovellukset ja sisällöt, jotka mahdollistavat joustavuuden ja helppokäyttöisyyden kaikille ovat vaikeita ja haastavia rakentaa, mutta toisaalta äärettömän tarpeellisia. Ensimmäinen iso askel olisi verkossa olevien dokumenttien saaminen muotoon, jossa ne ovat kaikkien käytettävissä. (Kurt 2017, 199; Harper & Chen 2011, 86.)
Saavutettavuusdirektiivi on tullut voimaan 2016 ja sen siirtymäkausi on päättynyt. Saavutettavuusdirektiivi koskee julkisen sektorin ja yleishyödyllisten järjestöjen verkkosivustoja ja mobiilisovellusten saavutettavuutta. Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka hyötyvät saavutettavuudesta (Aluehallintovirasto 2022b). Saavutettavuusdirektiivin tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta. Yksinkertaistaen voi sanoa, että saavutettavuus tarkoittaa helppokäyttöisempiä verkkopalveluita. (Valtionvarainministeriö 2022.)
Saavutettavuus tarkoittaa kuitenkin eri asioita eri kohderyhmille:
- Sokeat toimivat pelkän kuulon varassa, joten heille verkkopalvelut tulisi olla käytettävissä ruudunlukijaohjelman avulla ja pelkällä näppäimistöllä
- Näkövammaisille visuaalisuuden tulee olla selkeä
- Heille, joilla on fyysisiä ja motorisia haasteita, tulisi ohjelmien olla näppäimistöllä käytettäviä, eikä tulisi vaatia sormi- tai hiirinäppäryyttä.
- Heille, joilla on kuulovaikeuksia, sivut eivät voi olla vain äänimuodossa, vaan ne on tekstitettävä.
- Lukihäiriöisille tekstin tulisi olla helposti ymmärrettävää, hahmotettavaa ja luettavaa. (Etelä-Suomen Aluehallintovirasto 2022.)
Hahmotusvaikeuksien näkökulmasta ei vielä tiedetä riittävästi siitä, mitkä asiat tukevat saavutettavuutta.
Esteettömyysdirektiivi tulee koskemaan myös yksityisiä toimijoita. Direktiivi velvoittaa, että erilaiset laitteet kuten tietokoneet, älypuhelimet ja itsepalvelupäätteet ovat esteettömiä. Palveluista direktiivin piiriin kuuluvat verkkokaupat, liikenteeseen liittyvät palvelut ja sähköiset kirjat. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.) Esteettömyysdirektiivin kansallinen lainsäädäntö pitäisi valmistua kesäkuussa 2022 (Eduskunta 2022) ja laki muuttuu velvoittavaksi kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen vuonna 2025. Laki ei ota kantaa siihen, miten palvelut tulee toteuttaa. Tuotteen tai palvelun käyttäjä voi ilmoittaa puutteista esteettömyyden osalta valvovalle viranomaiselle, jonka tulee ryhtyä toimenpiteisiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022).
