Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologeille on kehitetty testi- ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse enemmän esimerkiksi tarkkaavuuden vai hahmottamisen haasteista. Arjen toimintojen perusteella tällaista päättelyä on vaikeaa tehdä, joten tilanteen arvioimiseksi kannattaa turvautua neuropsykologin tekemiin tutkimuksiin.
Avainsana: tarkkaavuus
Hahmotusvaikeus vai toiminnanohjauksen pulmat
Neuropsykologi Liisa Klenberg kertoo, mitä toiminnanohjauksen pulmat ovat ja miten eri haasteet voivat päällekkäistyä. Hän antaa kelloon/aikaan liittyvän esimerkin siitä, miten hahmottamisen ja toiminnanohjauksen pulmat voi erottaa toisistaan.
Voiko hahmotushäiriö jäädä huomaamatta
Psykologi Nina Kultti-Lavikaisen mukaan hahmotushäiriö voi jäädä tunnistamatta, koska kehitykselliset hahmotusvaikeudet eivät ole niin selvärajaisia, kuin esimerkiksi onnettomuudesta aiheutuneen aivovamman seurauksena tulleet pulmat. Hahmottamisen vaikeuksien rinnalla saattaa usein olla muitakin haasteita, kuten ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta, joita voidaan käyttää ongelmien selittämiseen ymmärtämättä hahmotushäiriön osuutta asiaan.
Hahmotusvaikeudet alakoulussa
Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.
Millainen merkitys varhaisella kuntoutuksella on
Neuropsykologi Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen hahmottamisen taidot kehittyvät vahvasti lisäharjoittelun avulla. Hahmottamisen taidot vaikuttavat tarkkaavuuteen, keskittymiskykyyn ja motoristen taitojen kehitykseen, joten varhaisella kuntoutuksella on suuri merkitys lapsen kehityksen ja kasvun polkuun.