Miten auttaa hahmotusvaikeuksista läheistä

Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kertoo, että läheisen kanssa on tärkeää keskustella hahmottamisen pulmista ja etsiä kompensaatiokeinoja haasteista selviämiseen. On hyvä miettiä, miten läheisen arjessa selviytymistä pystyy tukemaan kaikista parhaiten, mutta on kuitenkin vältettävä tekemästä asioita liikaa hänen puolestaan.

Miten ammattilainen voi olla avuksi hahmotushäiriöiselle

Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen kehottaa avustajaa/ohjaajaa keskustelemaan avustettavan kanssa hahmottamisen haasteista ja sopimaan pelisäännöistä. Avustaja voi auttaa käytännön toimintakyvyn kannalta oleellisten reittien harjoittelussa ja maamerkkien mieleen painamisessa, mutta avustettavan tulee itse pyrkiä suunnistamaan niin paljon kuin mahdollista.

Miten teknisiä laitteita voi käyttää liikkumisen tukena

Liikkumistaidon asiantuntija Outi Lappalaisen mukaan haasteena on löytää kännyköihin saatavilla olevista paikannus- ja suunnistusohjelmista juuri kyseiselle henkilölle hahmottamisen kannalta parhaiten soveltuva vaihtoehto. Sokeille ihmisille alun perin suunniteltu BlindSquare-sovellus sopii myös näkeville, sillä se kertoo puheen välityksellä, missä henkilö itse on, sekä missä suunnassa ja millä etäisyydellä kohde on. Konsultoiva erityisopettaja Maarit Sorjonen muistuttaa, että oman toimintakyvyn kehittymisen kannalta on tärkeää olla ulkoistamatta kaikkea suuntimista laitteille.

Tuen merkitys ja vertaistuki

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylösen mukaan monet hahmotusvaikeuksiset ovat aikuisten tietämättömyyden takia jääneet koulupolullaan ilman tukea ja saaneet kommentteja yrittämisen puutteesta tai osaamattomuudesta. Tästä on voinut seurata viallisuuden ja poikkeavuuden kokemuksia, joiden hälventämiseksi tuen ja vertaistuen saamisella on suuri merkitys. Hahkun tietopalvelusta löytyy tietoa siitä, miten muiden hahmotusvaikeudet näyttäytyvät, ja erilaisten järjestöjen kautta voi tiedustella mahdollisuuksista päästä jakamaan kokemuksiaan ja ajatuksiaan vertaistukiryhmissä. Myös internetin keskustelupalstoilta löytyy jonkin verran kokemuksia aiheesta.

Millaista on ollut elää hahmotushäiriön kanssa 2

Kokemusasiantuntija Anniina Ala-Soini kertoo haasteistaan koulussa, työelämässä, liikkumisessa, kädentaitoja vaativissa tilanteissa sekä teknisten laitteiden käyttämisessä. Lisäksi hän antaa esimerkkejä siitä, kuinka on oppinut pärjäämään hahmottamisvaikeuksiensa kanssa arjessa. Ala-Soini rohkaisee lapsia ja nuoria kertomalla, että aikuisena on helpompaa elää hahmotushäiriön kanssa, koska voi itse tehdä valintoja, eikä vertailua enää ole. Hän kaipaa lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä aikuisilta suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä sen asian suhteen, että ihmiset oppivat eri tavalla.

Hahmottamisen haasteet ja selviytymiskeinot aikuisena

Kokemusasiantuntija Aku-Pekka Pystynen kertoo haasteistaan suunnistaa rakennetuissa ympäristöissä, liikkua julkisilla kulkuvälineillä tai omalla autolla sekä löytää ja tunnistaa erilaisia tavaroita. Videoklipin lopussa hän kannustaa avoimuuteen hahmottamisen vaikeuksien suhteen, sillä asiasta kertominen helpottaa ja nopeuttaa arjessa toimimista.

Hahmottamisen haasteet ja selviytymiskeinot aikuisena 2

Kokemusasiantuntija Tuula Mattila kertoo haasteistaan hahmottaa valmiita karttoja, matematiikkaa, liikkeitä ryhmäliikunnassa sekä palikkarakennelmien ohjeistuksia. Hän on oppinut kompensoimaan hahmottamisen puutteitaan hyödyntämällä hyvää visuaalista muistiaan, piirtämällä karttoja sekä muokkaamalla isoja kokonaisuuksia ymmärrettävämpään muotoon joko piirtäen tai pilkkoen.

Hahmotusvaikeudet työelämässä

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että työelämässä hahmotusvaikeudet voivat näkyä pinnistelynä ja sen seurauksena uupumisena, itselleen vaikeiden tehtävien välttelynä ja uralla etenemisen haasteina. Ammatinvalintaa tehdessä olisikin tärkeää löytää sellainen ala, jossa hahmotusvaikeuksista on mahdollisimman vähän haittaa ja jossa pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan.