Oppitunti hahmotushäiriöistä

Tietoa oppitunnin sisällöstä saat tästä

Tietoa

Mitä hahmotushäiriöt ovat

Neuropsykologi Pekka Räsäsen mukaan hahmottamisen taidoiksi kutsutaan niitä ajattelutaitoja, jotka liittyvät kolmiulotteisessa todellisuudessa elämiseen. Havaitsemisen lisäksi hahmottamisessa on kyse mielikuvien luomisesta. Mikäli hahmottamisen taidot ja hahmottamiseen liittyvät ajattelutaidot ovat niin puutteellisia, että ne haittaavat arjessa toimimista, kouluttautumista tai työn tekemistä, ruvetaan puhumaan hahmottamisen häiriöistä tai vaikeuksista. Hahmotushäiriöissä ei ole kyse aistitoiminnan häiriöistä, vaan kysymys on nimenomaan vaikeuksista käsitellä ja muokata informaatiota mielessä sekä luoda mielikuvia. Räsänen kuvaa hahmottamisen vaikeuksia puhumalla puuttuvista ja putoilevista ajatuksen palikoista, joiden takia ajatusta ei saa rakennettua valmiiksi. Tämä näkyy esimerkiksi suunnistamisen haasteina.

 

Mistä hahmotushäiriöt johtuvat

Pekka Räsänen kertoo, että hahmotushäiriöiden taustalla ovat poikkeamat aivojen rakenteissa ja sitä kautta aivojen toiminnassa. Syynä voivat olla raskauden tai synnytyksen aikaiset komplikaatiot, perintötekijät, kromosomipoikkeamat tai aikuisena aiheutuneet aivovauriot.

 

Kuinka yleisiä hahmotushäiriöt ovat

Pekka Räsäsen mukaan hahmotushäiriöiden yleisyyttä ei voida määritellä kovin tarkasti, sillä hahmotushäiriö ei ole virallinen diagnoosi. Alakoulussa työskentelevien opettajien arvioiden mukaan hahmotushäiriöitä on noin 4-5 prosentilla koululaisista, eli 20-25 oppilaan ryhmästä yhdellä lapsella on huomattavia vaikeuksia hahmottamista vaativissa tehtävissä ja tilanteissa.

 

Mitkä hahmottamisen eri osa-alueet ovat

Pekka Räsäsen mukaan hahmottamiseen liittyvät toiminnot voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen sen perusteella, kohdistuuko huomio yhteen asiaan/useamman asian väliseen suhteeseen vai onko tarkasteltava asia muuttumaton/muuttuuko se koko ajan. Hahmottaminen voidaan jakaa nämä kaksi ulottuvuutta yhdistämällä neljään ajattelutoimintoryhmään, jotka ovat löydä ja tunnista (yksi muuttumaton asia), muokkaa ja kokoa (yksi muuttuva asia), sijoita ja suhteuta (useamman asian välinen muuttumaton suhde) sekä liiku ja suunnista (useamman asian välinen muuttuva suhde). Kuntoutusta suunniteltaessa on olennaista miettiä, missä näistä osa-alueista ongelmat erityisesti ovat.

Tunnistaminen

Hahmotusvaikeudet varhaislapsuudessa

Hahku-hankkeen projektitutkija Suvi Ylönen kertoo, että pienten lasten hahmotusvaikeuksia ei ole kovin helppo tunnistaa, sillä lapset välttelevät vaikeaksi kokemiensa tehtävien, kuten palapelien, tekemistä. Hahmotusvaikeudet voivat tulla esille esimerkiksi pukemisessa, lelujen etsimisessä tai yksityiskohtien löytämisessä kuvakirjoista.

 

Hahmotusvaikeudet esikouluiässä

Suvi Ylösen mukaan hahmotusvaikeudet voivat tulla esikouluiässä esille ajallisuuden hahmottamisen haasteina sekä lukujonojen, tilakäsitteiden, suuntien ja pukemisen oppimisen vaikeutena. Hahmotusvaikeudet voivat näyttäytyä kömpelyytenä hienomotorisissa tehtävissä, pallopelien välttelynä tai toiminnanohjauksen vaikeuksina.

 

Hahmotusvaikeudet alakoulussa

Suvi Ylönen kertoo, että alakouluiässä hahmotusvaikeudet voivat tulla esille erityisesti matematiikassa lukujonojen, kellotehtävien ja laskujärjestyksen oppimisessa. Hahmotusvaikeudet voivat näkyä kirjoittamisessa rivillä pysymisen hankaluutena tai niin, että kirjaimet menevät väärinpäin tai sekoittuvat. Haasteita voi ilmetä myös taulu-vihkotyöskentelyssä, motorisia taitoja edellyttävissä tehtävissä sekä itsenäisessä liikkumisessa.

 

Hahmotusvaikeudet yläkoulussa

Suvi Ylösen mukaan yläkoulussa haasteita saattavat aiheuttaa heikosti automatisoituneet peruslaskutaidot, kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon soveltaminen ja karttatehtävät. Tilan hahmottamisen ja oikean luokkatilan löytämisen haasteet korostuvat, kun siirrytään isompaan ja monimutkaisempaan koulurakennukseen.

 

Hahmotusvaikeus vai jokin muu pulma

Pekka Räsänen kertoo, että neuropsykologeille on kehitetty testi- ja arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyse enemmän esimerkiksi tarkkaavuuden vai hahmottamisen haasteista. Arjen toimintojen perusteella tällaista päättelyä on vaikeaa tehdä, joten tilanteen arvioimiseksi kannattaa turvautua neuropsykologin tekemiin tutkimuksiin.

 

Tuki ja kuntoutus

Miten opettaja voi tukea oppilaan kuntoutumista

Neuropsykologi Liisa Klenbergin mukaan oppimisvaikeuksien kuntoutuksessa pääpaino on käytännön taitojen harjoittelussa, joten koulussakin olisi tärkeää harjoitella esimerkiksi repun pakkaamista tai matematiikan tehtävien tekemistä, mikäli niissä ilmenee vaikeuksia. Pekka Räsänen kertoo, että vaikeiden oppiaineiden kohdalla on olennaista löytää oikea taso opetukselle ja tarjota visuaalista tukea yksinkertaistettuja havaintomalleja käyttäen.

 

Miten koulussa voidaan tukea hahmotushäiriöistä oppilasta

Tutkija ja erityisopettaja Iines Palmun mukaan hahmotushäiriöistä oppilasta voidaan tukea palastelemalla tehtäviä, antamalla selkeitä ohjeita, opettamalla yliviivattavien listauksien hyödyntämistä tehtävissä etenemiseen sekä käyttämällä värikoodeja tavaroiden löytämisen helpottamiseksi. Hän kertoo myös ajan hahmottamisen tukemisesta.

 

Millaista kuntoutusta alle kouluikäisille lapsille on saatavilla

Pekka Räsänen kertoo, että alle kouluikäisen lapsen kuntoutus sisältää hyvin paljon liikunnallisuutta, erilaisten asioiden rakentamista ja kokoamista sekä tunnistamista ja löytämistä. Hahmottamisen kuntoutuksessa voidaan hyödyntää myös tietokoneelle ohjelmoituja kaksi- ja kolmiulotteisia visuaalisia ympäristöjä.

 

Millaista kuntoutusta kouluikäisille lapsille tai aikuisille on saatavilla

Pekka Räsäsen mukaan lähes joka oppiaineessa on sisältöjä, joissa hyödynnetään tilan hahmottamista, löytämistä, suunnistamista ja asioiden kokoamista ainakin mielikuvien tasolla, joten hyvä opetus itsessään on erittäin tehokasta kuntoutusta. Lisäksi voidaan hyödyntää ennen kaikkea neuropsykologien asiantuntemusta, sillä he pystyvät omien tutkimusvälineidensä avulla selvittämään haastealueet tarkemmin ja kohdentamaan harjoituksen niihin. Aikuiset saavat pääasiassa neurologista kuntoutusta, johon on tutkimusten jälkeen mahdollista saada lääkärin lähetteellä Kela-korvausta, mikäli vaikeudet hankaloittavat työllistymistä tai kouluttautumista ammattiin.

 

Arki ja elämä

Hahmotusvaikeudet peruskoulun jälkeen

Suvi Ylönen kertoo, että toisella asteella haasteita opiskeluun voivat tuoda tuen puute, väärän alan valitseminen, motivaatio- ja sosiaalisten suhteiden ongelmat sekä puutteelliset perustaidot matematiikassa. Tässä ikävaiheessa vaikeuksia voi ilmetä myös ajokortin ajamiseen, armeijaan menoon sekä itsenäistymiseen liittyen.

 

Hahmotusvaikeudet työelämässä

Suvi Ylösen mukaan hahmotusvaikeudet voivat näkyä työelämässä pinnistelynä ja sen seurauksena uupumisena, itselleen vaikeiden tehtävien välttelynä ja uralla etenemisen haasteina. Ammatinvalintaa tehdessä olisikin tärkeää löytää sellainen ala, jossa hahmotusvaikeuksista on mahdollisimman vähän haittaa ja jossa pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan.

 

Millaista on ollut elää hahmotushäiriön kanssa

Kokemusasiantuntija Mari Hytönen kertoo haasteistaan hahmottaa ympäristöään, suunnistaa, käydä koulua, matkustaa junalla ja löytää oma polkunsa opiskelu- ja työelämässä. Hän kertoo myös saamansa tuen ja kannustuksen tärkeydestä.

 

Hahmottamisen haasteet ja selviytymiskeinot aikuisena

Kokemusasiantuntija Aku-Pekka Pystynen kuvailee haasteitaan suunnistaa rakennetuissa ympäristöissä, liikkua julkisilla kulkuvälineillä tai omalla autolla sekä löytää ja tunnistaa erilaisia tavaroita. Videoklipin lopussa hän kannustaa avoimuuteen hahmottamisen vaikeuksien suhteen, sillä asiasta kertominen helpottaa ja nopeuttaa arjessa toimimista.